Sovimme toissapäivänä tuttuni kanssa että lähtisimme maastoilemaan (17.7) yhdessä hänen ja suokkitammansa kanssa. Sovimme tapaavamme hänen
luonaan puoli yhdentoista aikoihin ja kerrankin olin jopa ajoissa!
Luonnollisesti
minun olisi pitänyt mennä ajoissa nukkumaan mutta kuinka kävikään.
Uni ei tullut silmään sitten mitenkään ennen puolta kahtatoista.
Kello herätti jo 9.00 ja tuntui etten millään pääse
sängynpohjalta ylös. Viimein pääsin ylös, tosin vartin myöhässä.
Nopeasti vaatteet niskaan, kupillinen kahvia ja leipä mukaan. Leivän
osittain vain tungin suuhuni kun sen syöminen ei oikein onnistunut
laittaessani samalla saappaita jalkaan. Tässä vaiheessa näytin
varmaankin hamsterilta.
Hain
nopeasti satulan ja kipittelin samalla talliin siivoamaan karsinan.
Karsinan siivottuani kävin hakemassa ponin ulkoa. Onneksi poni oli
suhteellisen puhdas ihottumaloimen ansiosta. Harjasin ponin, laitoin
suojat, satulan sekä suitset,kärpäshuppua unohtamatta. Itsekin
varustauduin asianmukaisesti.
Suunnistaessani
kohti tapaamispaikkaa nappasin mukaan varmaankin yli tuhannen
kärpäsen parven, jotka seurasivat koko matkan kierrellen
vuorotellen hevosen ja oman pääni ympärillä. Muutaman paarmakin
taisi joukkoon mahtua.
Päästessäni
perille minua jo odotettiinkin. Lähdimme samantien. Menimme Nekun
kanssa edelle. Kiersimme noin tunnin lenkin, jossa menimme vain
käyntiä ja samalla jutellen niitä näitä. Hepat tulivat hyvin
juttuun keskenään mistä en suuresti yllättynyt sillä Nekku on
kaikkien (ainaki melkein kaikkien) kaveri.
Kotiin
päästyäni purin ponin. Nakkasin ihottumaloimen päälle ja -hupun,
jonka jälkeen vein ponin ulos päiväheinille. Päivä tuntuu tosi
pitkältä kun ponin liikuttaa aamusta. Täytyy ruveta useammin maastoilemaan kaverin kanssa kun yksin maastoillessa ei ole juttukaveria ja autotkin kummasti hidastavat paremmin kun hevosia on kaksi!
Loman tarpeessa?? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti