lauantai 18. heinäkuuta 2015

Yksin kotona tai ainakin melkein

Onhan mulla kissat, heppa ja muut eläimet! En siis ihan yksin koko viikkoa vietä. ;)

Täytyy myöntää, että yksin kotona olleessaan on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyviksi puoliksi voin listata esimerkiksi ettei kukaan ole valittamassa sohvalle jätetyistä sukista tai muutamasta roskasta keittiön lattialla. Huonoja taas kun joutuu itse siivoamaan jälkensä ja toivoa talon näyttävän samalta muiden palatessa lomareissulta. Minulle nimitäin viime vuonna valitettiin kun talo haisi hiukan navetalle! Tässä vaiheessa nostin kädet ilmaan todeten ettei maatilalla talo voi haista samalta kuin hotellihuone keskella kaupunkia, vaikka kuinka tuulettaisi. Ikkunat olivat auki koko viikon, koska hellettä oli joka päivä ainakin se 30 astetta varjossa, navetan lämpötilasta varmaan edes tarvitse kertoa. Voin todeta, että mieluummin olisin asunut viikon Saharan autiomaassa kuin ollut navetassa jossa edes ikkunoiden pois ottaminen ei auttanut asiaa vaan lämpötila saattoi valehtematta nousta yli 40 asteen...
Aamu alkoi siis tuttuun tapaan kellon herättäessä 5.20. Tällä kertaa ei väsyttänyt kun tuohon aikaan joudun talvisinkin heräämään joka päivä ja sillon tällöin viikonloppunakin. Puoli yhdeksän maissa pääsin sisälle kun kaikki työt oli tehty. Otin päikkärit kun sohva näytti niin kutsuvalta. No ei siinä kauaa nukuttu kun uusin kissakaveri päätti alkaa syömään mun jalkoja. :) Tällä hetkellä Viiru nukkuu itse samaisella sohvalla kun itse kirjoittelen tätä postausta. Mieleni tekisi herättää mutta Viiru on vaan niin söpö nukkuessaan etten millään henno. Yksi niistä hetkistä kun se ei ole juoksemassa pitkin seiniä tai se ei vaani jotakin ruumiinosaasi.

Nekun iltaheinät

Talliin lähdin noin 10.30 koska en muistanut laittaa heiniä likoon aikaisemmin aamulla. Ensimmäisenä laitoin päiväheinät kottareihin ja kärräsin hakemaan vettä. Heinien liotessa ehdin siivota karsinan, putsata vesi-ja ruokakupin ja laittaa rehut valmiiksi. Tähän kului puolisen tuntia ja kävin nakkamassa heinät tarhaan. Vaihdoin kottarit ja aloin siivoamaan tarhaa. Edellisestä kerrasta on kulunut noin viikko ja tarhakin oli sen näköinen. Ei älkää huoliko,en käytä samoja kottareita heinille ja tarhan siivoukseen vaan molemmille on omat kärrynsä. :P 


"Työnjako siis selvä. Mä syön sä siivoot."
Raivokasta siivousta vai vanhuuttaa hajonnut? 
En tosiaan tiedä siivosinko tarhaa liiankin raivokkaasi vai hajosiko talikko vanhuuttaan... Kuuvassa ei varmaankaan kunnolla näy mutta tuo keskiosa mihin talikonvarsi tulee halkesi osittain. :'D
Nekku viettää tänään ansaittua vapaapäivää ja vapaileekin varmaan useamman päivän peräjälkeen. Töitä kun on taas 15.30-18.30 ja puoli seiskan jälkeen on turha edes kuvitella lähtevänsä yhtään mihinkään kun ötököitä on niin mahdottomasti ettei itsellä riitä hermo eikä hevosella joka on oppinut ötököiden aiheuttavan kutinaa ja että ne pistävät ikävästi. 
Uteliaat siivouksen valvojat.

Viiru odottamassa pahaa aavistamattomia jalkoja

2 kommenttia: