Kirottu kesäihottuma

Mitä on kesäihottuma?

Kesäihottuma on hevosten ja ponien sairaus, joka aiheuttaa kutinaa erityisesti harjamarrossa, hännäntyvessä, selässä, sään alueella, vatsassa ja päässä.

Minkä rotuinen hevonen tai poni tahansa voi sairastua kesäihottumaan. Kuitenkin suurinosa ihottumaisista on alkuperäisrotuja. Kesäihottumaan sairastuvat useimmiten islanninhevoset, jotka tuodaan Islannista. Suurimmalla todennäköisyydellä ihottuma puhkeaa kolmena seuraavan vuotena eteenpäin kun hevonen on tuotu Suomeen. Suomessa syntyneillä issikoilla on pienempi todennäköisyys sairastua. 

Oireet?

Kesäihottuma alkaa usein harmittomana rapsutteluna. Hevonen hankaa vaivihkaa hännäntyveä, harjamartoa, päätä, vatsaa, kaulaa ja kylkiään. Ensimmäinen oire onkin hangatut jouhet sekä häntä. Kutinakierteen alkaessa sitä on enää hyvin vaikea pysäyttää. Hankaaminen helpottaa, haavan parantuessa syntyy kutinaa ja hankaaminern helpottaa. Kierre voi jatkua ympärivuotisesti. Kutina-alueet ja oireiden voimakkuus vaihtelevat yksilöittäin, vuodenajoittain ja elinalueittain.

Ihottumaisen voi tunnistaa talvellakin. Lievästi oireilevat ja hyvin hoidetut hevoset saattavat kasvattaa talven aikana jouhet sekä karvat takaisin, jolloin niitä ei meinaa keväällä tunnistaa ihottumaisiksi. Talvella hevosta hankkivan van kannattaakin kiinnittää huomiota epätavallisen lyhyisiin ja resuisiin jouhiin, varsinkin jos harjamarto on paksuuntunut sekä hännäntyvi/harjamarto hilseilee voimakkaasti. 

Edellisenä kesänä Nekku hankasin koko harjan pois. Muutamassa kuukaudessa harja on kasvanut jo melkoisesti. 

Jotkut hevoset hilseilevät voimakkaasti läpi talven. Erityisesti voimakasta hilseilyä ilmaantuu karvanvaihdon yhteydessä, jolloin edellisvuoden hangatut kohdat uusiutuvat.

Aluksi hevoseen ilmaantuu vain pieniä karvattomia kohtia, jotka laajenevat pikkuhiljaa. Lievissä tapauksissa laikut jäävät vain karvattomiksi, mutta vakavammissa tapauksissa hevonen hankaa kohdat verillle.

Jos kesäihottumaan ei puututa ja hevonen jatkaa hankaamista, karvattomat kohdat alkavat vuotaa kudosnestettä ja verta. Iho saattaa välillä rupeutua, kunnes hevonen jälleen hankaa kutisevat kohdat auki. Vaikeassa kesäihottumassa koko ylä- ja selkälinja turvasta hännäntyveen voi olla poikittaisilla tulehtuneilla haavaumilla, jotka vuoroin umpeutuvat, vuoroin vuotavat. Iho muuttuu usein kuumaksi ja kuivuu niukkakarvaisista kohdista. 

Selkeästi havaittavissa ihottumaa päässä, korvissa sekä harjamarrosssa. 

Polttiaisia esiintyy useimmiten huhti-toukokuusta loka-marraskuuhun. Polttiaiset ovat useimmiten aktiivisimpia noin puoli tuntia ennen ja jälkeen auringonnousun sekä -laskun. Keskikesällä polttiaisia saattaa esiintyä ympärivuorokautisesti. Paarmat, kärpäset ja tavalliset hyttyset eivät yleensä aiheuta suoranaisesti ihottumaa vaan saattavat vain ärsyttää arkoja alueita. Tietty löytyy myös hevosia jotka ovat yliherkkiä myös isommille pistäville hyönteisille.

Muut tekijät voivat vaikuttaa myös sairauteen. Muun muassa tuoreen ruohon valkuainen, valoherkkyys, liikunnan puute, ruuansulatushäiriöt jne. Useimmiten kesäihottumaa aiheuttaa ensisijaisesti polttiaiset, mutta muillakin seikoilla voi olla vaikutusta. Stressillä voi olla myös vaikutusta asiaan.

Esimerkiksi Nekun kanssa kesäihottuma on hellittänyt vuosien mittaan kun on saatu ruokinta ja liikunta tasapainoon. Tarkkaa loimitusta, ylitarkkaa kyyläystä mahdollisten ihottuma-alueiden kanssa unohtamatta tuhansia varatoimenpiteitä. Nykyään en voisi kuvitellakaan lähteväni pahimpaan polttiaisaikaan liikuttamaan heppaa saati laittavani ponia ilman loimea ja huppua ulos.

Ihottumahevosen pito onnnistuu kesäisin ainoastaan mikäli talli eristetään täysin, jolloin polttiaiset eivät pääse puremaan. Helpoin on pimeä pihatto, jossa tuuletusaukoissa on verkot ja oven edessä liuskat. Polttiaiset eivät ruokaile pimeässä jollon hevonen voi vapaasti valita haluaako se ulkoilla vai oleskella pimeässä.

Kuitenkaan pelkkä pimeä ei riitä vaan tehokkain tapa suojata hevonen on käyttää ihottumaloimea sekä ihottumahuppua. Loimea ostaessa on varmistettava että kyseessä on varmasti ihottumaloimi eikä hyöteisistä hermostuville hevosille tarkoitettu kärpäsloimi. Kärpäsloimen rei'ät ovat liian suuret jolloin millimetrin mittaiset polttiaiset pääsevät ryömimään loimen alle. Itse olen pitänyt Nekulla loimea yötä päivää päällä. Loimoi onkin ottanut suurimmat osumat ponin innostuessa hankaamaan itseään. Parhaaksi olen todennut Boett merkkisen ihottumaloimen joka onkin kestänyt useamman vuoden. 

Boettin ihottumaloimi on korvaamaton. 

Kesäihottuma laskee hevosen yleiskuntoa, joten se on saatava hyvään kuntoon talven aikana jotta se kestäisi raskaan kesän. Näkyvin hyöty saadaan usein pallavasta. Myös erilaisista yrteistä sekä valkosipulista voi olla apua. Sinkki lisästä ei koskaan ole haittaa sillä suomalaisissa perusrehuissa sitä on niukasti. Itse olen huomaannut ainakin sinkin auttavan kesäihottumaan.

Kesäajan loimituksesta johtuen hevoselle on syötettävä D-vitamiini lisää ympärivuoden. A-vitamiinin puutos tai yliannostus voi aiheuttaa myös ihottumaoireita. Paras aika antaa hiukan enemmän A-vitamiinia on keväisin kun karkearehun vitamiinipitoisuus on matalimmillaan.

Kesaäihottumaisella karvan laatu voi olla villavaa ja kiillotonta. Heikko karvan vaihto aiheuttaa hikoilua ja hygienia onkin tärkeä osa ihottumaisen hoitoa. Erityisesti hikoilun jälkeen hevonen on pestävä huolella. Itse en jynssää koko hevosta kavioista turpaan vaan kastelen, hieroin saippualla ja huuhdon huolellisesti, jonka jälkeen salaman nopeasti loimi päälle. Liika peseminen kuitenkin kuivattaa ihoa joten malttinsa tässäkin. Nekun olen pessyt 1krt/viikko-2krt/kuukausi. Itse vannon Helosan voiteen nimeen mutta myös vauvaosastolta saatavaa sinkkivoidetta tuleee käytettyä ihottuman hoidossa.

Huhhuh, asiaa olisi tullut vielä lisääkin mutta eiköhän tässä ollut jo tarpeeksi infoa! Kysmyksiä saa esittää jos jokin asia jäi askarruttamaan. :)